Tekstit

-
Kuva
Sunnuntai. Tuntuu että olen yrittänyt lentää viime viikot sateessa, uida myrskyävässä meressä. Välillä kohoan pilvien yläpuolelle ja onnistun uimaan takaisin pintaan meren mustasta syöveristä. Kaikki on pääpiirteittäin hyvin ja sitten ei kuitenkaan. Tänään pitäisi siivoilla asuntoa lisää myyntikuntoon, huomenna tulee kuvaaja. Kumpikin koira on kipeänä, nukun huonosti. Pepellä on närästystä sappirakon mukoseelen vuoksi ja eilen illalla oksenteli sohvalle ja matoille ihanaa limaista ruohomössöä, joka jätti keltavihreät läikät. Käpyllä puolestaan on ollut viikon ajan ilmeisesti ampiaisen pisto takajalassa. Kokoajan mennyt pahemmaksi, vaikka olen yrittänyt lääkärin ohjeilla hoitaa sitä. No nyt eilen huomasin että tuo älykäs pieni paimen on keksinyt keinon, jolla saa jalan suuhun kaulurista huolimatta, ihmekään että menee vaan pahemmaksi tuo jalka. Jalasta valuu verta ja mätää ympäriinsä. Uusimpana viritelmänä jalassa on rakkolaastari suojaamassa ja sen päällä urheilusukka, jonka teippasin
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaksimielinen suuntahäiriöni

-
Kuva
 Eräs kaveri heitti tuon lausahduksen joskus kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Vuoristoratani alkaa saada vihdoin selityksen. 20-vuotta siihen sitten menikin. Aloitan vielä kesällä avokuntoutuksen, jonka aikana diagnoosi tarkennetaan. Samaan aikaan helpottunut olo -vihdoinko se syy kaikkeen tähän löytyy- ja samaan aikaan erittäin vittuuntunut. Olen välillä kuin pieni lapsi, joka polkee jalkaa kiukkuisena huutaen "mutkun mä en haluuu!!" Kyseessä voi myös olla epävakaa, se diagnosoitiin jo aikaisemmin. Olisikin vain epävakaata menoa eikä tuo hemmetin kaksisuuntainen, josta ei pääse ikinä eroon. Saa sen toki lääkityksellä kuriin, mutta ajatus siitä että eläisin moisen kanssa koko loppuelämäni ahdistaa ja pelottaa. Kuka minua enää koskaan haluaa, näin rikkinäistä olentoa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ero

-
 Olen monesti miettinyt että kirjoittaisin ja piirtäisin jälleen. Pääni on täynnä tuskan synnyttämää luovuutta. Mitä suurempi tuska sen luovemmaksi muutun, tahdon pahan olon ulos kehostani. Tapahtui se minkä ei pitänyt koskaan tapahtua, ei meille. Ero. 12-vuotta yhdessä ja yhdessä hetkessä kaikki päättyy. Se olin vieläpä minä joka halusin erota, minä vaikka vannoin itselleni että tämän suhteen eteen annan ihan kaikkeni. Yritin kyllä, mutta se ei aina riitä, vaikka kuinka toista rakastaisi. Rakkautta sekin on että päästää irti kun sen aika on. Ei kaksi hukkuvaa voi toisiaan myrskyssä pelastaa. Meillä on yhteisiä ja erillisiä asioita, joilla vedämme toisiamme yhä uudelleen pinnan alle. Haaveita ja unelmia, jotka eivät enää kohtaa. Rakkaus on edelleen täällä, mutta se on muuttanut muotoaan. Yritetään oppia elämään erillämme, jälleen erillisenä yksilönä. Tukea toisiamme ystävinä. R aikoo muuttaa nyt Espanjaan ja myy tavaroitaan. Minä muutan autoon. Kyllä, autoon. Meinaan muuttaa matkailuau
Lähetä kommentti
Lue lisää
-
Kevyt kuolema helppo kuolema. Kuka kaipaa tuskaa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Elämäni vuoristorata

-
Kuva
 Jälleen kuopassa. Tämä harmittaa nyt suuresti koska päivä on kaunis ja meidän oli tarkoitus osallistua Mansen Murre -tapahtumaan. Lisäksi pitäisi hoitaa firman kirjanpito, siivota, käydä kaupassa, tehdä ruokaa, hakea apteekista loppuneen lääkkeen tilalle uusi, pyörähtää Ylöjärvellä hakemassa puuttuva osa koiran lentoboksiin, jonka sain alustavasti myytyä... Mutta olen yksinkertaisesti niin loppu taas etten jaksa oikein mitään. Tämä aiheuttaa inhoa itseäni kohtaan, vaikka yritän olla armollinen. Eilen jaksoin vielä aamusta ajella koiraseuramme hallille treenaamaan ja tehdä ihanan metsälenkin, mutta siihen ne loput mehut sitten menivätkin. Kotona nukahdin sohvalle ja nukuin noin kolme tuntia rasituksen aiheuttamaa väsymystä. Herättyäni jaksoin siivota keittiön, mutten laittaa itselleni mitään ruokaa. Makasin taas pari tuntia sohvalla ahdistuksen velloessa sisälläni. Lopulta jaksoin tilata sentään pizzaa. Pää lyö tyhjää ja ihan oikeasti halusin kovasti lähteä tuonne Mansen Murre -tapahtu
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ilman jarruja helvettiin

-
Kuva
 Tänään on taas tällainen päivä. En tiedä aina oikein mistä nämä tulee, käytänkö kaiken energian liian nopeasti ja sitten vaan yksinkertaisesti väsyn? Kyllä tämä tästä taas, olen vaan ja hengitän nyt. Kaikki on hyvin. <3
Lähetä kommentti
Lue lisää

Häpeä

-
Kuva
 Törmäsin vastikään aiheeseen häpeä. Olin sivuuttaa koko asian koska en koe olevani sellainen ihminen joka tuntee häpeää oikeastaan mistään. Sitten aloin miettimään asiaa tarkemmin ja ymmärsin sekoittavani häpeän itsensä nolaamiseen. Siinä olenkin hyvä. Olen mm kaatanut ison pirtelön Disneylandin kahvilan myyntitiskeille ruuhka-aikaan, samoin tein joskus Fazerin kahvilassa maitotonkalle brunssiaikaan. Olen istunut ajatuksissani väärään pöytään ja hortoillut miesten vessaan. Tahdittomuus on tuttua ties kuinka monessa tilanteessa. Häpeä on kuitenkin eri asia kuin nolous. Nolous on häpeän lievempi muoto. Ymmärsin silloin että kyllä, minä häpeän ja paljon. Häpeän heikkouttani houkutusten edessä. Häpeän olemattoman huonoa nimi- ja kasvomuistiani. Häpeän sitä etten jaksa tehdä nyt täyttä työviikkoa. Häpeän sitä kuinka olen tehnyt viime hetken ohareita, koska luulen jaksavani enemmän mitä oikeasti jaksan. Häpeän kaikkia niitä katteettomia lupauksia mitä olen antanut. Häpeän kotimme sotkuisuut
Lähetä kommentti
Lue lisää