Kaksimielinen suuntahäiriöni

 Eräs kaveri heitti tuon lausahduksen joskus kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Vuoristoratani alkaa saada vihdoin selityksen. 20-vuotta siihen sitten menikin. Aloitan vielä kesällä avokuntoutuksen, jonka aikana diagnoosi tarkennetaan. Samaan aikaan helpottunut olo -vihdoinko se syy kaikkeen tähän löytyy- ja samaan aikaan erittäin vittuuntunut. Olen välillä kuin pieni lapsi, joka polkee jalkaa kiukkuisena huutaen "mutkun mä en haluuu!!"

Kyseessä voi myös olla epävakaa, se diagnosoitiin jo aikaisemmin. Olisikin vain epävakaata menoa eikä tuo hemmetin kaksisuuntainen, josta ei pääse ikinä eroon. Saa sen toki lääkityksellä kuriin, mutta ajatus siitä että eläisin moisen kanssa koko loppuelämäni ahdistaa ja pelottaa.

Kuka minua enää koskaan haluaa, näin rikkinäistä olentoa.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Häpeä