Kaksimielinen suuntahäiriöni

Sunnuntai.

Tuntuu että olen yrittänyt lentää viime viikot sateessa, uida myrskyävässä meressä. Välillä kohoan pilvien yläpuolelle ja onnistun uimaan takaisin pintaan meren mustasta syöveristä. Kaikki on pääpiirteittäin hyvin ja sitten ei kuitenkaan.

Tänään pitäisi siivoilla asuntoa lisää myyntikuntoon, huomenna tulee kuvaaja. Kumpikin koira on kipeänä, nukun huonosti. Pepellä on närästystä sappirakon mukoseelen vuoksi ja eilen illalla oksenteli sohvalle ja matoille ihanaa limaista ruohomössöä, joka jätti keltavihreät läikät. Käpyllä puolestaan on ollut viikon ajan ilmeisesti ampiaisen pisto takajalassa. Kokoajan mennyt pahemmaksi, vaikka olen yrittänyt lääkärin ohjeilla hoitaa sitä. No nyt eilen huomasin että tuo älykäs pieni paimen on keksinyt keinon, jolla saa jalan suuhun kaulurista huolimatta, ihmekään että menee vaan pahemmaksi tuo jalka. Jalasta valuu verta ja mätää ympäriinsä. Uusimpana viritelmänä jalassa on rakkolaastari suojaamassa ja sen päällä urheilusukka, jonka teippasin jalkaan kiinni. Päässä neitillä on nyt sekä kauluri että kuonokoppa hillitsemässä yrityksiä.

Lisäksi olin saamassa unelmieni matkailuautoa. Myyjä olisi tuonut sen tiistaina, mutta ehdin juuri ennen viestiään sopia työvuoron. Myyjä lähti keskiviikkona reissuun ja sanoi palaavansa lauantaina. Eilen laitoin viestiä taas heti aamusta että miten kaupat sopisi. Päivällä vastasi että myikin auton jollekin toiselle. Tuntuu että mikään ei kyllä suju nyt.

Kertokaa milloin tämä 💩 loppuu jotta voisin olla taas onnellinen ja iloita elämästä.