Kevyt kuolema helppo kuolema. Kuka kaipaa tuskaa.
Ihana kamala ahdistuneisuushäiriö
Puuh. Olen ollut taas viime päivinä väsyneempi ja ahdistuneempi. On paljon asioita joista haluaisin kirjoittaa ja kertoa, mutta joille en ole löytänyt oikeita sanoja. Luulen että tämä kumpuaa nyt siitä että onnistuin saamaan ajokortin viime viikolla. Autossa oleminen etenkin pimeällä on ollut ahdistavaa suurimman osan aikuisiästäni. Koen peltisessä purkissa 100km/h kiitämisen jotenkin järjettömänä, aivot huutavat että muussia tulee jos törmää johonkin. Noh, sain kuitenkin jonkun ihmeellisen päähänpiston mennä autokouluun viime syksynä näin 35-vuotiaana. Välillä on ollut sen verta vauhtia että tulee tehtyä nopeitakin päätöksiä. Toisaalta en ole katunut autokoulua, se on ollut vain melko kuormittavaa. Oikeasti olen hyvin ylpeä itsestäni että uskalsin, opin ja suoritin. Autoilu avaa niin paljon uusia mahdollisuuksia nyt. Tänään käytiin katselemassa autoja ja koejoin yhden. Se jännitti ja pelotti alkuun, mutta loppu sujui jo kivasti. Siihen meni kylläkin kaikki mehut taas. Äsken huoma...
Kommentit
Lähetä kommentti